First tattoo

Heipsulivei! Mulla on ollut aivan tajuton tatuointikuume viime kesästä asti, kun virallisesti sain ottaa jo tatuoinnin ilman vanhempien lupaa. Kuva on ollut tiedossa jo 9 luokasta asti, mutta nyt saan sen nahkaani hakattua. Ensiviikon perjantaina menen. Paikka on vaihdellut varmaan miljoonaan kertaan, milloin rinnassa, milloin niskassa mutta viimeisin paikka sille on tämä. Vasemman ranteen kämmenpuoli. Ja tatuoinnin koko on n. 5x4cm. Tatuoinnilla on minulle tietynlainen merkitys ja se tulee nyt tässä:

Olen joutunut kokemaan kovia, enkä heti pysty luottamaan keneenkään ihmiseen vaan minä varmistan sataan kertaan, että ihminen on luottamuksen arvoinen. Luotan vain harvoihin ihmisiin ja se on syy miksi en päästä sydämeeni kaikkia ihmisiä. Siksi tämä sydän, missä on avaimenreikä.

Kyllä se kevät sieltä saapuu... pikkuhiljaa

Sain teillekkin laitettua kerrankin jotain muuta kuin pelkkää tekstiä. Kolmas viikko työssäoppimista lähti käyntiin ja paljon olen töitä kerennyt tämän kolmen viikon aikana tekemään. Voisin luetella muutamia: 2 flyeriä Angry Birds puistolle, Angry Birds puistoon (vuokattiin) eniron lattiatarran jossa on ruutuhyppely 0100 100 mukaan, kaisanet-banneri >>LINKKI<< (sivun oikeassa reunassa mustalla pohjalla), Sotkamon jymylle uutiskirjeen, ukkohallalle oon muokannu kaks julistetta, ukkohallalle oon myös tehny sanomalehti-ilmoituksen ja niin edelleen. Onhan noita töitä riittäny ja todella mielekästä hommaa, ihmiset selvästi arvostaa minun ideoita. Voin sanoa että tässä ammatissa olen elementissäni eikä minua ole luotu muuhun.

Työaika mulla on 8-16.00 ja me muutetaan vuokattiin AB-puiston kanssa samaan rakennukseen ensviikon puolivälissä. Kuljen sitten vuokattiin joka päivä ja vuokatista takaisin kajaaniin. Ei tuo matka ole edes paha. 35km suuntaansa. Jospa minä nyt viikonloppuna saisin tehtyä sen videopostauksen kerrankin, viikonloppuna yleensä on kauhee tohina päällä niin ei oikeen kerkeä ikinä asettumaan kameran eteen ja pölpättämään kameralle 10 minuuttia. Jospa minä ennätän, nyt lähden suihkun kautta nukkumaan. Morjens!

Työssäoppiminen ja niin edelleen

Hohhoijaa. Tänään käynnistyi toinen työssäoppimispäivä. Käytännössä minulla ei ole enää koulua ollenkaan, vain nämä työt ja pari päivää koululla tämän jälkeen ja sitten saan media-assistentin paperit kouraan. Olen siis pohjolan mylly -nimisessä mainostoimistossa töissä ja mielestäni täällä on mukavaa. Haluan tehdä tätä työtä jatkossakin, vielä 50 vuotiaanakin jos vain ei mieli muutu. Tuskimpa. Taaskaan minulla ei ole mitään kuvaa tähän, kirjoitan töistä tätä blogitekstiä.

Miten minulla muuten menee vapaa-ajalla. Hyvin. Olen ollut matin kanssa ja katottu LOSTia, sitten olen stressaillu tätä työssäoppimista ja kaikkee. Stressaa talousasiat, kun ei vaan ole rahaa. Se on vähän vaikeaa, kun seuraavan kerran rahaa tulee vasta 1.3 ja siihen asti pitäisi pärjätä alle eurolla. Miettikää, kuukausi alle eurolla. Maksoin eilen kaikki laskut sun muut pois niin ei jääny rahaa. Ja samaan aikaan pitäisi liikunnankurssi suorittaa korvaamalla, eli pitää käydä salilla tai uimassa tai jossain jumpassa, mutta mitempä käyt kun ei oo vaan yksinkertaisesti rahaa. Siitä saattaa olla kiinni se, että valmistunko vaiko en. Noh, syön koko kuukauden makaroonia ketsupilla ja kaurapuuroa. Eihän sitä muuta voi kun ei ole ruokaa. Toisaalta tämä omassa kämpässä asuminen on kivaa ku voi ite päättää mitä tekee, mutta opiskelijalla on tiukkaa rahasta. Kela meni pienentää mun opintotukea siitä täydestä 423€:stä 20€ ja seki on jo paljon, koska ennen minulle vuokran jälkeen jäi 103€, nyt jää vähän reilu 80€. Mä niin inhoan kelan järjestelmää ja sitä, että miksi ihmeessä vanhempien tulot vaikuttaa vielä vaikka asun omillani... ÄRSYTTÄÄ! Mutta joo. Minä jatkan noiden arpalipukkeiden järjestelemistä. Teen tällä viikolla, varmaan viikonloppuna teen videopostauksen, moikka <3 br="">